Helmikuun lopussa tuli puoli vuotta Tuulan kanssa täyteen. Tuohon aikaan mahtuu seitsemän kisaa ja aivan järjetön määrä treenaamista. Kisaaminen on mennyt paremmin kuin meistä kai kumpikaan on uskaltanut odottaa – kaikki neljä B-luokan kisaa voitimme ja avoimissa sennu 2 kisoissa olemme selkeästi päässeet semiin, jonne tie on myös tyssännyt melko selvästi. Mutta nuo seitsemän kisaa yhdessä riittivät nostamaan meidät A-luokkaan. Tästä eteenpäin ei ole varmaan ole tiedossa voittoja, sillä jatkossa vastassa lienee vain sellaisia pareja, joilla yhteista kokemusta on jo pitkälti ja monilla myös menestystä nuoremmissa sarjoissa.
Sikainfluenssa häiritsi treenaamista hieman syksyllä ja nyt näyttää siltä että olen saanut oikeaan jalkaterään ns. Mortonin jännepinteen. Lääkäri ei sitä osannut heti heittää, mutta Erik Hento sanoi välittömästi kuunnellessan vaivojani: "Sulla on Morton". Tutustuttuani aihetta käsittelevään kirjallisuuteen netissä, pystyin välittömästi tunnistamaan vaivan oireet ja aiheuttajat. Nyt on sitten jumpattu jalkateriä innokkaan ahkerasti, jotta vaiva poistuisi. Ja toivottavasti myös poistuu.
Edessä on hieman yli kuukauden mittainen tauko kisaamisessa. Se on sikäli hyvä, sillä yksäri Leeviltä tai Sergeyltä pistää kuviot aina sekaisin. Kumpikaan ei tee mitään suuria muutoksia tanssiimme. mutta se pienikin muutos on välillä aika vaikeata sovittaa paikalleen. Täytyy kuitenkin sanoa että tunnenolevani melko etuoikeutetussa asemassa, että saan nauttia säännöllisesti Leevin ja Sergeyn opetusta. Molempien ohjaus on aivan huippua ja pienillä korjauksilla ja ehdotuksilla tanssimme uusiutuu tuon tuostakin.
Seuraavan kerran ajattelimme olla lattialla lattarien SM-kisoissa. Seniori ykkösten seassa saattaa visiitistä tulla melko lyhyt, mutta tarkoituksena on hakea kokemusta ja tiukkoja lähtöjä, jotta osaa olla valmiina kun omassa sarjassa tulee kovia kilpailuja.
Recent comments